Masentumisen myöntämisen jälkeen olin pitkään kuin astia täynnä vihaa. Lääkäri- ja terapiakäynneillä itkin ja puristin nyrkkiä. Pyrin säilyttämään rauhallisuuteni, mutta en peitellyt tunteitani vaan annoin ihmisten kuulla kaiken sen mitä he eivät halunneet. Vihasin itsekkäitä kanssaihmisiä, vihasin vallanpitäjiä, vihasin itseäni, vihasin, vihasin, vihasin ja vihasin.
Vanhempani eivät suhtautuneet masennukseeni kovinkaan hyvin. Isäni ei todennäköisesti edes usko masennuksen olemassaoloon, vaan pitää minua vain vapaa-aikaa janoavana laiskurina. Äitini mielestä ihmisten pitäisi vain jaksaa eteenpäin väkisin, koska hänkin on jaksanut. Heidän tukeaan olisin tarvinnut ja arvostanut, mutta sitä ei tullut. Puolisoni oli onneksi hyvin ymmärtäväinen ja siitä olen hänelle todella kiitollinen.
Välillä kuitenkin tuntui siltä kuin kantaisin koko maailman painon harteillani.
Olin toki myös helpottunut, sillä tiesin olevani matkalla pois siitä helvetistä johon olin ajautunut.
Halusin muutosta.
Mitä minä maailman virheille mahtaisin?
Tein itselleni kunnianhimoisen maailmanparannuslupauksen:
1. Pyrin kanavoimaan vihani ystävällisyydeksi ja rakkaudeksi.
2. Olen äärimmäisen rehellinen.
3. Osoitan tunteeni.
Hymyilin ja itkin.
Välillä toimintani saa ihmiset hämilleen, mutta ne ovat ehkä juuri niitä parhaita hetkiä. Kulttuurissamme ei esimerkiksi ole kovinkaan soveliasta sanoa päin naamaa läheiselle ihmiselle rakastavansa tätä ja en voi olla ihmettelemättä miksi?
Rakkaus voi vahingoittaa, jos se muuttuu pakkomielteeksi, mutta se on silti yksi niistä harvoista asioista joiden vuoksi olen valmis taistelemaan.
Lupaukseni on saattanut minut todella mielenkiintoiselle matkalle. Koskaan ei ole epäsovinnaisuus ollut näin hauskaa ja antoisaa.
1 comment:
Olipa hieno kirjoitus, ja voisin sanoa, että olen käynyt läpi lähes samanlaisen prosessin. Ja moni muukin. Se on jännää, että sitä pitää pudota ikäänkuin polvilleen, ennenkuin tälläinen prosessi ikäänkuin itsestään alkaa. Alussa tuskainen, mutta lopulta niin palkitseva polku ja matkan varella on paljon mielenkiintoista nähtävää.
Post a Comment